Viime postauksessa pohdiskelin ikäihmisten hoidonlaatua. Lueskelin postaukseni vielä seuraavana päivänä ja mietin asioita. Kääntelin ja vääntelin asiaa, mietin joka näkökulmasta. Mietin työyhteisöä, asukkaita, omaa jaksamista ja johdon välinpitämättömyyttä. Päädyin siihen tulokseen, ettei nykyisellä hoitaja määrällä pysty antamaan tarpeeksi laadukasta hoitoa. Tämä on ikävä tosiasia. Ilmoitin esimiehelle, etten jatka enää toukokuussa. Tämä oli tällainen lyhyt keikka, joka on avannut silmäni. Toivotaan, että johto ja työyhteisö havahtuisi antamastani palautteesta ja ymmärtäisivät alkaa muuttamaan asioita. Vaatimaan oikeutta. Tuollaisella menolla hoitajat tulevat uupumaan varmasti todella nopeasti. Ikäihmiset kärsivät, omaiset eivät ole tyytyväisiä. Hoito on yksinkertaisuudessaan huonoa. Esimies mainitsi, että muutama kesätyöntekijä on perunut tulonsa.. En ihmettele yhtään. Esimies poistui keskustelumme jälkeen työhuoneeseensa ovet paukkuen, vaikka keskustelin asiallisesti. Hieman lapsellista tuollainen käyttäytyminen.

Koitan nyt sinnitellä vielä ensi viikon tuolla työpaikalla. Tein jo eilen alustavia kyselyitä vanhalle työpaikalleni, jos sieltä saisi keikkaa. Ei ole vielä kuulunut mitään. Laitoin myös yhden työhakemuksen, jossa on akuutti, kuntoutus sekä saattohoito yksiköitä. Kaikkia osa-alueita olen kokeillut ja kaikki ovat mielenkiintoisia. Olen myös laittanut itseni aktiiviseksi taas rekrysivustoille. Rekryjen kautta voi hyvinkin tulla jotain mielenkiintoista työtä vastaan. Olen hieman poikkeuksellinen työntekijä siitä, että haluan olla sijainen. En halua vakipaikkaa, koska se sitoo mielestäni liikaa. Tykkään vaihtelusta ja uuden oppimisesta. Ehkä mä tavallaan jossain määrin kyllästyn ja tylsistyn, jos joudun olemaan samassa paikassa liian pitkään. Mutta onneksi me kaikki olemme erilaisia. Olisi todella tylsää, jos kaikki ihmiset haluaisivat samoja asioita tai heidät ns. pakotetaan samaan muottiin, eli "vakipaikka on se oikea ratkaisu" tyyppisiin tilanteisiin. Tarkoitan tällä sitä, että moni kokee, että vakipaikka on pakko saada, että olisi taloudellisesti turvallisessa tilanteessa. Kaikessa on omat puolensa.

Mutta katsotaan minkälainen paikka mulle seuraavaksi aukeaa. Onko se jokin vanha työpaikka vai olisiko se jotain ihan uutta. Toivon, että saisin jonkun uuden työpaikan, vanhojen paikkojen sijasta. Olisi kiva tutustua uusiin ihmisiin, oppia taas jotain uutta ja toivottavasti nauttia työstä. Olisi kiva, että  kun menee työpaikalle, niin se oli mielekästä, eikä olisi kauhea vitutus jo valmiina päällä. Se on uuvuttavaa ja masentavaa. Uskon, että jossain vaiheessa löydän sellaisen mukavan paikan, jossa voisin viihtyä hieman pidempään. Hieman pidempään tarkoittaa ehkä noin vuoden verran. Kai sitä nyt kerran vuodessa pitää työpaikkaa vaihtaa. :D