Tänään on ollut turhautumista ilmassa vitusti liikaa. Mä olen aukonut päätäni ja Sasu on hermostunut ihan totaalisesti. Sasu sanoi, että puhun rumasti ja alentavasti. Naureskelen ja vähättelen ja ties mitä. No kai se niin on. Kai mua vaan ärsyttää ja turhauttaa, kun toinen vaan neppailee kännykällä. Kauppa reissut kestää sata vuotta, kun hänen täytyy soitella naisille. Samapa tuo mulle. Sasulla on kauhea turhautuminen ja hän koittaa purkaa asioita ulos ja mä nyt käyttäydyn kuulemma totella omituisesti. No kai mä nyt olen omituinen. Me ollaan hitto vie erottu ja koitetaan selviytyä kaksi viikkoa saman katon alla. Tilanne on vähän tukala puolin ja toisin. En kuitenkaan haluaisi riidellä. Vihaan vääntöjä ja mielipahaa, mutta nyt sitä on tullu itsekin harjoitettua. Perseestä.

Sasun mielestä olen vain niin erilainen nainen, kuin muut. Ja mun eksät ja kaverit on vähän kieroutuneita. Mäkin olen mitä olen. Mun menneisyyden seksitouhut on hänen mielestä niin erikoisia ja ties mitä. No mä olen mitä olen eikä sille voi mitään. Olen ennen ollut seksuaalisesti hyvinkin värikäs ja suorastaan kukoistava. Tässä suhteessa en ole sitä ollut todellakaan niin paljon, koska Sasusta se oli outoa ja lähes väärin. Aloin muuttumaan enemmän hänelle sopivammaksi naiseksi. Aluksi se tuntui ihan hyvältä, mutta lopulta kadotin oman seksuaalisuuteni ja menin täysin lukkoon. Osa itsestäni ja identiteetistäni katosi. Olin ollut koko elämäni tietynlainen ja nyt koitin muuttua. Muutoksen jälkeen koin kriisin ja hukkasin itseni kokonaan. Ehkei tämä elämäntyyli ja seksuaalinen suunta ole mulle se oikea. Tarvitsen jotain enemmän, jotain lisää. Sasu kuitenkin alkoi jo epäilemään, että värikkäät tarinani on vain tosiaankin väritettyä. Harmillista, jos hän kokee mun valehdelleen tai antaneen vääränlaisen kuvan itsestäni. Ehkä mä sitten olen antanut sellaisen kuvan. Kai mä olen vääränlainen päästä varpaisiin. Kieroutunut ja sairas. Jep. Normipäivä. 

Sasukin rikkoi melko räikeästi ns. rajoja. Hän sanoi, ettei ole ehkä kauhean kohteliasta alkaa heti eron jälkeen säätämään toisten kanssa. Ja ettei meidän kaksi viikkoisen asumisen aikana vain kirjoiteltaisi tyypeille. No Sasu rikkoi itse molemmat suosituksensa. Kuten sanottua, samapa tuo. Puhuin asioista tänään hänelle, siis ihan kaikesta. Eiköhän tää paasaaminen saa taas riittää. Hän saa tehdä mitä itse haluaa ja samoin mä. Sasun asiat ei kuulu mulle enään eikä mun asiat kuulu hänelle, vaikkakin ne valitettavasti näkyy, kun saman katon alla ollaan. Olen kusipää ja auon aina päätäni. Huokaus. Toivon vaan ettei tämä homma mene ihan tappeluksi. Sellainen on niin kuluttavaa. Tiedän, että provosoin Sasua sanoillani ja teoillani. Kai se vaan johtuu siitä, että välittää vielä toisesta ja hänen touhunsa satuttavat. Mutta ainahan se alkuun sattuu, mutta siihen tottuu. Sasu sanoi ettei häntä varmasti hetkauta vaikka kirjoittelisin tai panisin jonkun kanssa. Luulen kyllä, että se tulee tuntumaan, kun joskus näin tulee tapahtumaan. Toki voin olla väärässäkin. Ehkä nämä sanat, teot ja käyttäytymiset on vaan sitä turhautumista. Kummatkin käsittelee asioita erilailla. Kai se tästä hiljalleen helpottaa. Koitin illalla pitää kaveri/ kämppis henkeä yllä ja ehdotin, että pelataan yhdessä. Sasu ei kirjoitteluiltaan meinannut keritä, mutta hetken päästä hän kuitenkin suostui. Se oli ihan mukavaa ja piristävää. 

Ai niin. Sasua harmittaa ihan kamalasti, kun häneltä meni nyt puolivuotta elämästä turhaan mun kanssa. Hänen ei olisi pitänyt odotella vaan erota aikaisemmin. Seksin saaminen näyttääkin olevan yllättävän helppoa hänen mielestään. Ainakin teoriassa, käytäntö sen tietysti lopulta näyttää. Jees. Sanoin, että kyllä niitä pilluja maailmassa riittää. Hän kerkiää kyllä saamaan seksiä ihan riittämiin. Miksi kaikki on vain pelkkää seksiä, miksi se on Sasulle tuollainen pakkomielle? 

Tämän päivän saldo oli siis ääretön määrä turhautumista, ilkeitä ja huonosti muotoiltuja lauseita ja loukkaantumisia. Pillua, pillua ja vielä vähän pillua. Jep, tämä selvä.