Hellurei, täällä taas. Aikaa on taas kerran kulunut luvattoman paljon siitä, kun olen viimeksi kerinnyt kirjoittamaan. Muutto on nyt tehty ja tavarat on saatu paikoilleen. Kalusteiden kanssa oli pientä säätöä, että löysivät paikkansa, mutta nyt alkaa vaikuttaa melko hyvältä. Jossain vaiheessa luultavasti ostan uuden sohvan tai jonkun isomman nojatuoli hässäkän, että olohuoneeseen saa enemmän tilaa. Eräs ystäväni poikkesi kylässä ja ehdotti uutta järjestystä, kun valittelin ettei nykyinen ratkaisu ole hyvä. Ystävän ehdotus kuulosti sen verran hyvältä, joten laitettiin kamat uuteen järjestykseen ja tämä on ollut kyllä hyvä ratkaisu. Olen saanut kämpän pysymään melko siistinä, siis yllättävän siistinä! Olen joka päivä siivoillut ja koittanut ottaa sen asenteen, että siivoan heti kaikki kuntoon, etten päästä kämppää ihan hirveään kuntoon. Ruuan laiton jälkeen heti astiat pesuun ja pyykit heti kaappiin jne. Toki niitä päiviä on ettei heti sillä sekunnilla huvita laittaa kaikkea kuntoon, mutta edes saman päivän aikana olisi ihan jees. Koitan jatkaa samaan malliin, niin eiköhän tästä kehity rutiini. 

Sasulla ja mulla on kaikki ok. Sasu on käynyt laittamassa mun luona kaikki tekniset vehkeet kuntoon. Ollaan myös aktiivisesti pidetty yhteyttä ja nähty kahvin ja lounaan merkeissä. Pöly on laskeutunut ja kummallakin on hyvä ja stabiili tilanne. Meistä on tullut hyviä ystäviä ja se on mulle todella tärkeää. Haluan olla Sasun kanssa tekemisissä. Olisi typerää heittää hyvä ystävyyssuhde romukoppaan. Onneksi kummatkin on ystävyyden kannalla ja homma toimii. Sasu on mulle kuitenkin todella tärkeä ihminen. Sasu opetti mulle niin paljon kahden vuoden aikana. Tein huikean elämäntaparemontin eli aloin absolutiksiksi ja muutin ruokavalioni terveellisemmäksi. Tästä kiitos kuuluu Sasulle. Olen myös enemmän kuin tyytyväinen siitä, että Sasulla on hyvä ja onnellinen parisuhde. Uskon, että tämä suhde antaa hänelle vielä paljon, paljon enemmän mitä mä olisin pystynyt antamaan. Asioiden kuului mennä näin ja nyt meidän maailmat on taas tasapainossa. 

NO sitten näistä mun kuvioista. Taisin parisen viikkoa olla yksin ja sovin sitten Tinderin kautta yhdet treffit siinä lokakuun alkupuolen vaiheilla. Treffeille asteli oikein komea yksilö ja sukat alkoi samantien pyörimään jaloissa. Tapani mukaan ujostelin alkuun, mutta onneksi jännitys alkoi hiljalleen helpottaa. Nikillä ja mulla juttu luisti heti, niin kuin olisimme aina tunteneet. Mullahan oli Tinderissä sellainen ilmoitus, etten halua parisuhdetta. Nikillä oli samantapainen ilmoitus, kun mulla. Hänkään ei etsinyt perinteistä parisuhdetta. Kummankin kiinnostus heräsi samankaltaisuuksien ja tietysti ulkonäöllisten seikkojen vuoksi. Aloimme kirjoittelemaan ja parin kolmen päivän päästä sitten näimme treffeillä. Ehdotin kahvilassa, että miten olisi, jos lähdetään vaikka mun luo. Mies oli heti messissä. Niin no kerrotaan nyt tähän väliin, että millainen mies ylipäätään on kyseessä. Niki on avoimessa suhteessa eli hän on naimisissa ja hänellä on leikki-ikäinen lapsi. Hänen vaimollaan Saanalla on edellisestä suhteesta kaksi teini-ikäistä lasta. Saanalla on miesystävä Tero, jonka kanssa hän on kihloissa. Niki asuu eri paikkakunnalla, kuin Saana. Niki on työn takia muuttanut pois. Heillä on useamman vuoden yhteiselo takana ja heillä on stabiili suhdetilanne. He ovat avoimia toisilleen ja elävät polysuhteessa. Polysuhde tarkoittaa, että on useampia elämänkumppaneita ja kaikilla on oikeus olla vapaasti toisten ihmisten kanssa tekemisissä. Tämä voi tarkoittaa, että on ystävyyssuhteita, seksisuhteita tai millaisia suhteita ihminen kulloinkin tarvitsee. Kaikesta kuitenkin puhutaan avoimesti. Jos jompikumpi haluaa harrastaa vaikka seksiä toisen ihmisen kanssa, keskustellaan asioista ennen uuden ihmisen tapaamista. Kaikki suhteessa olevat ihmiset tietävät mitä kukin tekee. Rehellisyys on kaikki kaikessa. Pitää tietysti olla vastuullinen ja käyttäytyä kunnolla, koska kyse ei ole pelkästään musta vaan itseni lisäksi myös kolmesta muusta ihmisestä. Holtittomuuteen ei ole varaa. 

Olemme nyt olleet Nikin kanssa yhdessä vajaa kolme kuukautta. Aika menee niin nopeasti ettei perässä pysy. Niki on todella samanlainen mun kanssa. Tuntuu aivan kuin seurusteli itsensä kanssa. Joskus tuntuukin kuin katsoisi itseään peilistä. Jännä fiilis. Tiedämme mitä toinen ajattelee ennen kuin kumpikaan avaa edes suutaan. Täydennämme toistemme lauseita jne. Meillä on yhtä kieroutunut ja musta huumori ja pelleilemme aina kun siihen on mahdollisuus. Aistimme toistemme mielialat todella herkästi. Meidät on veistetty samasta puusta. Kiinnostuksen kohteemme ovat pitkälti samoja. Tykkäämme samoista leffoista, olemme kumpikin absolutisteja, meillä on sama terveellinen ruokavalio, molemmilla on sama naismaku (itse olen bi, jos en sitä ole muistanut kertoa) ja seksuaaliset halumme kohtaavat täydellisesti. Kumpikaan ei tykkää mistää vaniljameiningistä vaan kinkymeininkiä sen olla pitää. Niki on kokenut ja varma seksirintamalla. Huh. Hän omistaa myös jäätävän kokoisen kyrvän. Seksi on taivaallista. En ole koskaan, en siis oikesti KOSKAAN ole saanut parempaa seksiä kuin nyt. Olen seitsemännessä taivaassa. Niki on kuin suoraan Fifty Shades of Grey elokuvasta. Hän on oma Christian Greyni. Uuh. Ja kyllä häneltä löytyy leluja ja kahleita ja vaikka mitä. Tämä maailma on täynnä nautintoa. Himoitsen ja kiihotun tästä miehestä aivan sairaan paljon. Olen saanut seksihaluni takaisin ja olen siitä niin onnellinen. Haluan ja saan seksiä joka päivä. Niki on kuin huumetta ja tuntuu etten saa koskaan hänestä tarpeekseni. Orgasmit ovat taivaallisia ja leijun taivaissa tunteja kestävien sessioiden aikana. Olen niin koukussa. Kerrankin mies joka pystyy tyytdyttämään kaikki haluni ja tarpeeni, jopa sen eläimellisen puolen musta. Hän osaa olla raju ja hellä, kiduttavan viettelevä, joka tekee mut hulluksi. Pikkarini kostuvat pelkästä ajatuksesta. Aaah.

Olen luonteeltani sellainen, että tarvitsen omaa tilaa. En vain pysty olemaan perinteisessä parisuhteessa. Haluan olla vapaa. Mulla on nyt ja tulevaisuudessakin oma asunto ja Nikillä oma tai siis työasunto ja sitten asunto vaimonsa kanssa. Mulle tämä järjetely on enemmän kuin hyvä. Tarvitsen viikottain omaa tilaa ja saan sitä aina tarvittaessa. Olen alusta asti sanonut Nikille, että mulla on tarve olla välillä omissa oloissani. Tämä on hänelle ihan ok. Hänkin tykkää omasta ajasta ja haluaa välillä uppoutua omiin juttuihinsa. Mä meen välillä omaan asuntooni ja olen siellä omassa rauhassa. Olen kyllä ollut kieltämättä todella paljon Nikin kanssa hänen työasunnollaan. Omassa kodissa on tullut oltua tosi vähän. On päiviä kun sanon Nikillä, että haluan omaa aikaa ja omaa tilaa. Tilavassa kaksiossa on onneksi mahdollisuus olla itsekseen ja katsella vaikka Netflixiä tai olla vaan ja ajatella. Mulla on yleensä yksi tai kaksi päivää viikossa sellaisia päiviä, että haluan ottaa omaa aikaa. Eli aika sännöllisesti sitä kaipaan. Niki on töissä arkisin aina vähintään sen kahdeksan tuntia, mutta useasti hän on pidempäänkin töissä. Olen nyt ollut työttömänä, joten olen saanut hengailla ja olla vaan sen aikaa kun Niki on töissä. Kaipailen kyllä vähitellen töihin, joten pian täytyy alkaa tekee asialle jotain. 

Tällaista kerrottavaa mulla oli pitkän blogitauon jälkeen. Koitan kirjoitella aktiivisemmin tulevaisuudessa. Näin pitkät tauot aiheuttaa mielessä aina kaaosta ja painetta. Kova halu on kirjoittaa, mutta teksti vain jää aina kesken ja julkaiseminen menee reisille. Jokaisena päivänä blogi on kuitenkin mielessäni. Ehkä tätä kirjoittamista on häirinnyt myös se, että uudella puhelimellani ei saa kirjoitettua blogia. Sivut vaan ei toimi kännykälläni, perkele. Kirjoittelen sitten muistioon tai sähköpostiin ja siirrän sen kautta tekstit blogiin. Ei niin kätevää, mutta minkäs teet. Painin edelleen paskan unirytmini kanssa, joten voisin taas vaihteeksi mennä kokeilemaan nukkumista.